Helsinki Capital Partners (HCP) on suomalainen varainhoitoyhtiö, joka tarjoaa palveluja globaalisti yksityissijoittajille, instituutioille, ammattiurheilijoille ja artisteille. Yhtiöllä on kolme rahastoa, joihin myös yhtiön osakkaat ovat sijoittaneet rahansa. HCP on aktiivisen ja vastuullisen salkunhoidon kannattaja. Olemme moderni varainhoitoyhtiö erityisesti avoimen toimintatapamme, virtuaalityökalujemme sekä yhteiskunnan hyvinvointia edistämään pyrkivien hankkeidemme ansiosta. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Helsingissä kulttuurikeskus Kaapelitehtaalla. HCP:llä on myös liikkuva toimisto, #HCPSPIRIT-bussi.

#HCPSPIRIT on Helsinki Capital Partnersin tapa tehdä asioita ja yhtiön symbolinen keulakuva. Se näkyy kaikessa toiminnassamme rahastojen hoitamisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä asiakkaisiin suhtautumisesta erilaisiin yhteistyöhankkeisiin artistien, urheilijoiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Tässä katsauksessa käyn ensin läpi vuoden 2016 keskeiset tunnuslukumme ja tärkeimmät saamamme tunnustukset. Kerron lyhyesti myös yhteiskuntavastuuseen liittyvästä tutkimuksesta, jonka tulokset vahvistivat meidän olevan menossa oikeaan suuntaan valitsemallamme tiellä. Lopuksi tarkastelen vuonna 2017 kymmenen vuotta täyttävän yhtiömme kehitystä ja menestystekijöitä.

Vuosi 2016

Asiakkaidemme tuotot rahastoissamme vuonna 2016 olivat: HCP Black –3,16 %, HCP Quant 4,58 % ja HCP Focus 11,51 %.

Uusia asiakkaita saimme vuoden aikana 48. Yhtiön hallinnoimien 947 asiakkaan asiakasvarojen suuruus täyden valtakirjan varainhoidossa ja yhtiön rahastoissa oli joulukuun 2016 lopussa 78,5 miljoonaa euroa (2015: 69,5 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 12 % (edellisenä kautena 23 %).

Vuoden 2016 lopussa HCP oli sijoittanut 53 % asiakasvaroistaan (AUM) vastuullisesti. Tämä tarkoittaa, että kyseisten sijoituskohteiden vastuullisuuden tarkistamiseen meillä on käytännön työtavat ja menetelmät. Myöskään jäljelle jäävää 47 % varoista ei ole sijoitettu matalan vastuullisuuden yhtiöihin, mutta näiden sijoitusten osalta meillä ei vielä ole työtapoja, joilla voisimme riittävän suurella varmuudella arvioida sijoitusten vastuullisuutta. Yleensä ongelmana on se, että pienemmät yhtiöt eivät, todennäköisesti resurssipulastaan johtuen, raportoi yhteiskuntavastuustaan yhtä kattavasti kuin suuret yhtiöt. Vuonna 2016 merkittävään yhteiskunnalliseen vaikutukseen tähtäävää vastuullista sijoittamista (impact investing) teimme 20 %:lla asiakasvaroista. Nämä sijoitukset liittyvät mittavien luonnonkatastrofien riskien kantamiseen sekä henkivakuutusten jälleenmyyntiarvon parantamiseen.

HCP-yhtiöiden hallitukset esittävät, että tilikauden voitto 7 107 euroa kirjataan oman pääoman lisäykseksi voittovarojen tilille. HCP Groupin hallitus esittää, että tilikaudelta jaetaan osinkona 7 % HCP Groupin oman pääoman määrästä eli 100 000 euroa (2015: 81 000 euroa). Budjetoinnissamme olemme varautuneet seuraavaan odottamattomaan taantumaan tai lamaan, jotta myös tällöin voimme totutusti jatkaa toimintaamme.

Helsinki Capital Partners sai vuoden 2016 aikana seuraavat kansainväliset tunnustukset sijoitusalan parhaimmistoa palkittaessa:

Lisäksi HCP sai kansainvälistä tunnustusta #HCPSPIRIT-toimintatavastaan. 2016 AI Hedge Fund Awards palkitsi Helsinki Capital Partnersin vastuullisuuden systemaattisesta sisällyttämisestä kaikkeen yhtiön toimintaan: Best New Sustainability Fintech (#HCPSPIRIT).

Palkinnoista huolimatta vuoden 2016 mieleenpainuvin asia oli kahden nuoren opiskelijan yhteydenotto Umeån yliopistosta. He olivat löytäneet yhtiömme Global Reporting Initiative -säätiön tietokannasta1 ja kiinnostuneet meistä. Kahta henkilöä tiimistämme haasteltiin nuorten lopputyötä varten. Tutkimuksen ydin kiteytyi yksinkertaiseen kuvaajaan: Sen y-akselilla mitattiin, missä määrin yhtiöt olivat osanneet tehdä vastuullisuuteen liittyvistä asioista konkreettisia, formalisoituja ja systeemisiä. X-akselilla kuvattiin puolestaan yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittymisen kolmea vaihetta. Ensimmäisenä oli yhtiön havahtuminen siihen, että sen liiketoiminnalla voi olla muitakin motiiveja ja tarkoituksia kuin osakkeenomistajien osingon maksimointi. Toisena vaiheena oli yhtiön herääminen siihen, että muutkin sidosryhmät kuin osakkeenomistajat ovat menestyksen kannalta merkittäviä. Kolmantena vaiheena oli yhtiön integroituminen yhteiskuntaan.

Iloksemme huomasimme yhtiömme olevan kuvaajan oikeassa yläkulmassa. Olemme siis Umeån yliopiston tutkimuksen valossa onnistuneet konkretisoimaan yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimintoja, ja olemme myös yhteisönä kypsimmässä kehitysvaiheessa. Yhteiskuntavastuu ei ole meille irrallinen teema, vaan olemme integroituneet osaksi yhteiskuntaa. Tämä koko tapahtumaketju ja sen lopputulos on meille äärimmäisen arvokas signaali siitä, että olemme oikealla tiellä ja luomme arvoa enemmän kuin maksamamme osinko antaa ymmärtää.

Palkinnoista ja tutkimustuloksesta huolimatta yhtiötämme ei vielä hyväksytty vastuullisesti toimivien B Corporation -yritysten joukkoon vuonna 2016. B Corporation -yhtiöt ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka täyttävät tiukat vaatimukset yhteiskunta- ja ympäristövastuun sekä avoimuuden suhteen. Jatkoimme selvitystyötä, ja vuonna 2017 saimme kuulla olevamme tervetullut jäsen B Corporation -yhteisöön! Itse asiassa olemme ensimmäinen suomalainen yhtiö, jolle kyseinen sertifikaatti on myönnetty.

Kymmenvuotisjuhlavuoden tilannekatsaus

Vuosi 2017 on HCP:n kymmenvuotisjuhlavuosi! Ajankohta on mainio tilannekatsaukseen.

Vuonna 2007 HCP:n perustamisen tarkoitus oli yksinkertainen ja selkeä: halu tehdä varainhoitoa avoimesti ja rehellisesti. Alusta lähtien olemme olleet sitoutuneita täydelliseen avoimuuteen varainhoidossa. Meille on itsestäänselvyys, että asiakkaalle kerrotaan, paljonko hän varojensa hoidosta maksaa yhtiöillemme sekä suoraan että epäsuorasti.

Tarkastellessani näitä kuluneita kymmentä vuotta voin omalta osaltani sanoa, että avoimuus on ollut toimintamme ehdottomin ja tärkein johtotähti. Me emme ole laskuttaneet senttiäkään, josta asiakkaamme ei olisi ollut tietoinen. Olemme oikeasti toimineet asiakkaidemme edusmiehenä, uskottuna miehenä.

Tänään työskentelemme seitsemän hengen ja useiden erilaisten yhteistyökumppaneiden voimin. Voin ilolla todeta, että uusien kumppanien myötä olemme kehittäneet lisää periaatteita, toimintatapoja ja sääntöjä, jotka kerros kerrokselta on rakennettu alkuperäisten, yksinkertaisten mutta terveiden arvojen päälle. Se, mitä tältä terveeltä perustalta on syntynyt, on tiimimme, partneriryhmiemme ja yhteistyökumppaneidemme yhteisen työn tulos.

On kiitosten aika

Suuri kiitos kaikille HCP:n omistajille yhtiön pääomittamisesta! Aivan erityinen kiitos Teille, jotka rahoititte yhtiötämme sen alkutaipaleella. Jokaisen pääomasijoituksen, annin ja lainan merkitys käy ilmi, kun tarkastelee yhtiömme rahoituslaskelmaa kuuden ensimmäisen toimintavuoden osalta. Kaikki ne pääomat on todella tarvittu, jotta liiketoiminta on voinut jatkua.

Tietenkin haluan kiittää teitä myös tekemästänne työstä. Thomas Hoyer, kiitos alun intensiivisestä startup-yhteistyöstä ja kymmenen vuoden hallitustyöstä. Jarno Lämsä, kiitos erityisesti ensimmäisinä vuosina rakentamastasi ja nyt kymmenen vuotta toimineesta salkunhallintajärjestelmästä sekä avoimuuden lisäämisestä toiminnassamme tietoteknisin ratkaisuin (Confluence corporate wiki, Google, Sugar, Facebook, WordPress, Apple). Toni Schlobohm, kiitos seitsemän vuoden täysipäiväisestä työstä HCP:llä, ennen ja jälkeen yhtiön kuolemanlaakson. Josef Boumedienne, kiitos palvelukehityksestä ja myyntityöstä HCP Sportsin rintamalla. On totuuden nimissä myönnettävä, että ilman ilman itse kirjoitettua salkunhallintajärjestelmää ja kovaa työtä rahoitus ei olisi ollut riittävä. Samoin on todettava, että kahdella Tekes-hankkeella oli alkuvuosina ratkaiseva merkitys sille, että meillä oli varaa investoida.

Vuosi 2007 oli poikkeuksellinen ajankohta perustaa varainhoitoa harjoittava yritys. Itse asiassa asiakashankinnan ja pääomittamisen kannalta ei paljon haastavampaa hetkeä olisi voinut löytää. Seuraavana vuonna maailmanlaajuinen pörssiromahdus oli jo päällä (subprime-kriisi). Toisaalta, missiomme kannalta – varainhoitopalveluja avoimesti ja rehellisesti – hetki oli mitä parhain. Pörssiromahduksen jälkimainingeissa finanssialalta julki tulleet asiat ovat selvästi osoittaneet, että tilaa parantaa alan avoimuutta ja rehellisyyttä todellakin oli ja on edelleenkin runsaasti. Yhtiön perustamista voisi verrata omakotitalon rakentamiseen: Vaikka mikään yksittäinen asia rakentamisessa ei ole erityisen vaikea, on kokonaisuus kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin saattaisi arvata. Niin monet keskenään riippumattomat, mutta osittain toisiinsa linkittyvät asiat on hoidettava rinnakkain. Kukaan meistä ei olisi yksin selvinnyt varainhoitoyhtiön perustamisesta, en sen enempää minä kuin kukaan muukaan perustajaosakkaista. Yhdessä selvisimme! Kiitos ja syvä kumarrus vielä koko perustajaporukalle: Thomas Hoyer, Jarno Lämsä, Toni Schlobohm. Oli valtava kokemus perustaa HCP teidän kanssa!

Tässä vaiheessa on aiheellista syvästi kiittää myös kaikkia perustaja-asiakkaitamme – Teitä, jotka lähditte mukaan ensimmäisinä vuosina, jotka olitte valmiita kuulemaan mitä olimme tekemässä ja jotka luotitte meihin. Kukaan, joka on perustanut yhtiön, ei varmasti unohda ensimmäisiä asiakkaitaan, kuten ei myöskään ensimmäisiä liikekumppaneitaan. Suuri kiitos Teille. Ilman Teitä kaunis ajatus toiminnasta olisi katkennut kuin kanan lento.

Kaikki olisi kuitenkin vain juhlapuheita ilman tänään HCP:tä pyörittäviä kollegoitani. Kun Juhani Halminen syksyn 2016 annissa merkitsi HCP:n osakkeita, voin ilokseni todeta, että nyt meillä kaikilla rahastoyhtiössä on HCP-omistus! Juhanille kiitos erityisesti osuudenhaltija-palvelustamme vastaamisesta. Mittava määrä asiakaskontakteja kulkee sinun kauttasi, ja se millaisena yhtiömme näyttäytyy asiakaskunnallemme arjen kiemuroissa, on paljolti sinun työsi ansiota. Suuri kiitos Timo Vertalalle HCP Sportsin kehittämisestä ja johtamisesta sekä Elias Koskelle artistit-partneriryhmän johtamisesta ja aivan erityisesti compliance-toiminnosta vastaamisesta. Ernst Grönblom, kiitos ja kumarrus kaikesta, erityisesti HCP Focus -rahastosta ja instituutiot-partneriryhmästä vastaamisesta, aikaa ja vaivaa säästämättä. Kiitos myös osallistumisestasi syksyn 2016 antiin merkittävällä summalla. Vaikka emme vuosiin ole enää kroonisesti tarvinneet rahoitusta, on tämä uusi pääoma loistava lisä taantumapuskuriimme. Suuri kiitos myös Pasi Havialle perusteellisesta keskittymisestäsi HCP Quant -rahaston hoitamiseen ja yksityissijoittajat-partneriryhmän johtamiseen.

Strategiamme on yksinkertainen: olemme varainhoitoyhtiö, josta uskallat olla ylpeä. Se on paljon luvattu, ja sen takana seisomme. Strategiamme toimii systeemisesti: jokainen vastuullinen johtaa ja kehittää vastuualuettaan itsenäisesti yhteiseltä arvopohjalta, joka ohjaa kaikkea toimintaamme. Strategiset välitavoitteet kasvavat esiin yhteisestä työstämme. Strateginen tavoite, jonka eteen olemme tehneet töitä etenkin viimeiset kaksi vuotta, on yleisen tunnettuutemme parantaminen. Tunnettuuden kasvattamisen osalta suuri kiitos Farrél Boussirille, aivan erityisesti tapahtumien järjestämisestä. Kiitos myös Pekka Puustiselle. Strategiamme kommunikointi ja toteuttaminen ei olisi näin selkeää ja tehokasta ilman panostasi viestintämme selkeyttämisessä. Pekalle kiitos myös sen oivalluttamisesta, että se mikä meille on ollut uhrausten arvoista, on lopulta se, minkä asiakkaammekin voivat kokea arvokkaaksi.

Omalta osaltani voin todeta, että minulle on ollut suuri kunnia saada toimia HCP:n toimitusjohtajana aina perustamisesta lähtien. Yhdessä ollaan sekä otettu kuonoomme että keräilty itsemme takaisin kehään. Mikä parasta, hauskaa on todellakin ollut, ja huumori on pysynyt hyvällä tavalla ilkikurisena, rakentavana ja positiivisena.

Ennen kuin uppoudumme katsomaan yhteistä kymmenen vuoden taivaltamme erilaisin perinteisin ja uusin mittarein, on todettava, että meillä on kaupungin varainhoitajista nykyään myös kiistatta parhaat juhlat! Vai onko joku muu myynyt 1300 lippua varainhoitoyhtiönsä juhliin?

Kuluneet 10 vuotta perinteisin mittarein

Mitä sitten olemme tänään, ja ovatko kuluneet 10 vuotta olleet menestyksekkäitä?

Alan tyypillisten normien mukaan meidän tulisi verrata omaa kasvuamme vastaavana aikana Suomessa toimineisiin kilpailijoihin: Jos olisimme keränneet enemmän asiakasvaroja ja tehneet enemmän voittoa, olisimme parempia kuin muut. Jos olisimme tehneet vähemmän voittoa ja saaneet haalittua vähemmän asiakkaita, olisimme huonompia. HCP on kuitenkin perustettu juuri siksi, että alan tyypilliset normit eivät kelvanneet esikuviksemme.

Olemme tietoisesti tehneet päätöksen olla rakentamatta piilokuluja ansaintalogiikkaamme. Täten oma tuottomme hallinnoimistamme asiakasvaroista tulee jatkossakin olemaan matalampi kuin alalla yleensä. Asiakashankinnan osalta olemme myös pidättäytyneet mielestämme hyvin arveluttavasta alan normista tuoda uusia sijoitustuotteita jatkuvalla syötöllä, jotta voisimme viiden vuoden välein sulauttaa niistä kolme huonointa pois ja näin näyttää vain kahden ”voittajarahaston” historiallista tuottoa.

Tulemme siis jatkossakin kulkemaan asiakashankinnan ja myynnin rintamalla kapeampaa, mutta pidempää tietä. Toisin sanoen ehdotamme asiakkaille ratkaisuja, jotka näkemyksemme mukaan ovat heille hyödyllisiä. Tällainen toimintatapa ei ole finanssialalla itsestäänselvyys, ja se edellyttää varainhoitajalta enemmän paneutumista. Helpompaa olisi myydä vain sitä, minkä on kulloinkin selvitetty käyvän hyvin kaupaksi.

Kun samaan aikaan kanssamme aloittaneiden varainhoitoyhtiöiden menestystä tarkastellaan taloudellisilla mittareilla, voidaan helposti löytää janan kaksi päätä: Tänään 3 600 asiakasta ja neljää miljardia euroa hallinnoiva, 240 miljoonan euron markkina-arvoinen Taaleritehdas2 sekä vuonna 2010 konkurssiin mennyt Sofia-pankki. Sivuhuomautuksena tässä todettakoon, että molemmat toivat lisää kirjoa varainhoitopalvelutarjontaan, mikä on sinänsä erinomaisen tervetullut ja hyvä asia.

Millaista on löytää itsensä tuolla janalla 947 asiakkaalla, 79,5 miljoonalla eurolla asiakasvaroja (30.1.2016) sekä syksyn 2016 operatiivisille osakkaille suunnatun annin markkina-arvolla 3,5 miljoonaa euroa? Nämä ovat HCP:n lukemat juuri nyt. Ainakin olemme vahvasti mukana kilpailussa, jossa asiakkaat etsivät varoilleen parasta varainhoitajaa. Tietämättä Taalerin menestystarinan alun yksityiskohtia en voi tarkastella sen osakkeen arvonnousua ensimmäisestä päivästä lähtien. HCP:n osalta voin todeta, että kymmenen vuoden ajan HCP:tä rahoittaneet ovat viisinkertaistaneet rahansa. Se kuulostaa todella paljolta, mutta lopulta se tarkoittaa 18 % vuodessa. Esimerkiksi etabloituneisiin yhtiöihin sijoittavan HCP Focus -rahaston tuotto vastaavalla aikajaksolla oli 9 %. Siihen verrattuna HCP:n osakkeen korkeampi vuotuinen tuotto selittyy startup-yritykseen liittyvällä korkeammalla riskiprofiililla.

Summa summarum, yllä esitetty kertoo ehkä ainakin sen, että Taalerin 50-kertaiset asiakasvarat ovat tuskin saaneet aikaan 50-kertaisen tuoton sitä ensimmäisestä päivästä lähtien rahoittaneille omistajille. Todennäköisemmin Taalerin aloituspäivänä sen rahoitus on ollut jokin HCP:n rahoituksen (2007: 125 000 euroa) moninkerta (ehkä noin 50-kertainen3. Joka tapauksessa HCP:n oma pääoma, jota uusien osakkaiden mukaan tullessa on vuosittain vahvistettu, on aina ollut vähintäänkin riittävä. Sen ansiosta olemme voineet jatkuvasti kehittää ja kasvattaa liiketoimintaamme.

Kuluneet 10 vuotta uusin mittarein

Jos toimialan perinteiset taloudelliset mittarit eivät anna absoluuttista varmuutta tuloskehityksen hyvyydestä tai huonoudesta, niin millä sitten on merkitystä yrityksen menestystä arvioitaessa? Edellä käsittelin finanssialan vakiintuneita tapoja tuloksen mittaamiseksi. Jos tulosta ajateltaisiinkin janana, sen ääripäät voisivat olla voiton maksimointi sekä arvon luominen laajemmin ymmärrettynä. Mitä tämä arvon luominen on ja onko sitä olemassa? Jotta yhtiömme nykyistä tilaa voitaisiin arvioida kokonaisuudessaan, uusien mittareiden käyttäminen perinteisten rinnalla on välttämätöntä.

Esimerkki avannee tätä parhaiten. Yhteistyömme taidemaailman kanssa luo arvoa, jota ei voi mitata taloudellisin mittarein. Tästä kertovat esisanat HCP:n ensimmäisestä taidenäyttelystä, jonka artistit-partneriryhmän Elias Koski järjesti esisanat kirjoittaneen Ernst Grönblomin kanssa vuonna 2013:

Taiteen ja finanssin – monien mielestä epäpyhä – liitto on vanha. Ei niin vanha kuin taide, joka on yhtä vanha kuin ihmiskunta, mutta melkein yhtä vanha kuin finanssi.

Kautta aikojen pankkiirit ovat olleet kiinnostuneita taiteesta ja taiteilijoista. On täysin mahdollista, että renessanssi ei koskaan olisi noussut lopulliseen kukoistukseensa ilman mahtavan Medici-pankkiiridynastian avokätistä mesenaattitoimintaa. (Ja ilman renessanssia taas Eurooppa ja sen myötä koko läntinen maailma olisi todennäköisesti edelleen Kiinan, Intian ja Arabimaiden loistavien sivilisaatioiden varjossa nyhjöttävä takapajula.)

Kyynikot ovat varmasti ainakin osittain oikeassa väittäessään, että pankkiirien ja teollisuusmiesten kiinnostus selittyy snobismilla; kun statuskilpailussa kaikki pröystäilyn aineelliset keinot on käytetty loppuun, on aineettomat keinot – kuten ”kulttuuri” ja ”sivistys” – otettava käyttöön.

Osa kiinnostuksesta on kuitenkin eittämättä aitoa ja pyyteetöntä. (On sitten toinen kysymys näkevätkö taiteilijat pankkiireissa muuta kiinnostavaa kuin kävelevän lompakon.) Selittyyköhän kiinnostus sillä, että sekä finanssimaailmassa että taiteessa ideat ovat keskeisin raaka-aine?

Monet asiakkaistamme ovat kysyneet, voiko taiteeseen sijoittamalla rikastua. Vastauksemme on, että jos ”rikastumisella” tarkoitetaan puhtaasti rahassa mitattavaa vaurautta, niin vastaus on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kieltävä. Mutta miksi sitten hankkia taidetta, jos se ei olekaan tie rikkauksiin? Vastaus on se, että sijoitamme taiteeseen resurssejamme (aikaa, rahaa, osaamista, rakkautta) samasta syystä kuin sijoitamme resurssejamme lapsiimme – koska ihminen tekee niin ja tekemällä niin meistä tulee ”enemmän” ihmisiä! Taiteeseen sijoittaminen on lopulta omaan ihmisyyteemme sijoittamista.

Lähes sata vuotta sitten taloustieteilijä Lordi Keynes kiteytti saman seuraavasti: ”The day is not far off when the economic problem will take the back seat where it belongs, and the arena of the heart and the head will be occupied or reoccupied, by our real problems — the problems of life and of human relations, of creation and behaviour and religion.”

Puolivälissä kymmenen vuoden matkaamme aloimme ohjautua yhä enemmän mukaan toimintoihin, joita ei ollut mielekästä arvioida niiden tuottaman taloudellisen hyödyn kautta. Tällaisella toiminnalla on muita arvoja kuin se, kenellä on eniten rahaa kuollessaan. Meitä ohjasivat uudet osakkaat, jotka toivat omia terveitä arvojaan yhteisöömme. Vuodesta 2012 lähtien leimaa-antavaa onkin ollut, että olemme olleet osallisina lukuisissa hankkeissa, joiden pääasiallinen motiivi ei ole ollut suora ansaintamme vaan muut arvokkaaksi katsomamme asiat.

Ammattiurheilijat-partneriryhmässä konkreettinen esimerkki tästä on Timo Vertalan perustama Ammattiurheilusäätiö, joka luo tervettä kilpailua ammattiurheilijoiden eläkesäästämiseen. Hanke on luonteeltaan sellainen, ettei kukaan, jonka motiivina on vain voitto, olisi siihen ryhtynyt. Meille tärkeää oli osoittaa, että ammattiurheilijoidenkin eläkesäästämistä voidaan tehdä korostetun avoimesti ja rehellisesti. Ostetun mainonnan sijaan pyrimmekin tekemään yhtiötämme näkyväksi tällaisten konkreettisten tekojen kautta. Niillä voimme saada myös medianäkyvyyttä ja herättää ehkä sellaistenkin ihmisten kiinnostuksen, jotka eivät muuten tulisi kohdanneeksi yhtiötämme tai tulisi kiinnostuneiksi varainhoidosta.

Olemme kasvaneet nykyiseen muotoomme orgaanisesti. Alusta lähtien olemme rakentaneet terveelle peruskalliolle. Olemme tietoisesti valinneet läpinäkyvyyden ja terveet kannustimet, ja ne johtotähtinämme olemme työskennelleet nämä kymmenen vuotta. Samana aikana finanssiala on saanut sakkoja useista rikoksista ja väärinkäytöksistä, pian yli 300 miljardia dollaria4. HCP ei missään vaiheessa ole ollut yhteiskunnalle haitallinen toimija. Tänään voimme ylpeydellä todeta, että teemme jo paljon asioita, jotka ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä. Yhteiskuntavastuun jatkuva kehittäminen onkin kasvanut uudeksi strategiseksi tavoitteeksemme yleisen tunnettuuden lisäämisen rinnalle.

Yksi esimerkki yhteiskuntavastuusta ovat mikrolainamme kehittyvien maiden yrittäjille: 25 472 euroa Kiva-organisaation5 ja 6 578 euroa Zidisha-organisaation6 kautta (lainattu raha yhteensä kolmen vuoden aikana). Absoluuttisesti summat eivät ole suuria, mutta yhtiömme omasta pääomasta ne edustavat kahta prosenttia. Jos jo yksi suuri finanssikonserni antaisi suhteellisesti saman osuuden omasta pääomastaan, tekisi se yli 200 miljoonaa euroa! Toivomme innostavamme muitakin finanssialan toimijoita uudenlaisiin yhteiskunnallisiin avauksiin.

Toinen esimerkki yhteiskuntavastuusta on kulttuurituotantomme. Isoimmat yksittäiset ponnistukset vuonna 2016 olivat Elias Kosken artisti-partneriryhmän ja Farrél Boussirin #HCPSPIRIT Labelin voimin toteutetut Asylum-teknomusiikkitapahtumat. #HCPSPIRIT-toiminnan kulut vuodelta 2016 olivat lähes 100 000 euroa. Summa edustaa kymmentä prosenttia HCP:n vuotuisista kuluista. Mikäli suuri finanssikonserni tukisi kulttuurituotantoa suhteessa yhtä paljon, tarkoittaisi se euroissa yli 400 miljoonaa euroa vuosittain. Ajatusleikki – mitä tällainen summa voisi merkitä suomalaiselle yhteiskunnalle? Ainakin piristysruisketta. Konkreettisemmin ilmaistuna esimerkiksi kaikkea sitä liiketoimintaa, mitä kaksi Guggenheimin kokoista hanketta7 vuosittain loisi ympärilleen. Tällainen poikkeuksellisen vireä ja rikas toimintaympäristö ehkä myös houkuttelisi moderneja yhtiöitä maailmalta perustamaan tänne toimipisteitään. Uskallankin väittää, että nykyisessä tietotyöläisten yhteiskunnassa tällaisilla panostuksilla on enemmän vaikutusta kuin esimerkiksi mekaanisella ”työajan pidentämisellä” kuusi minuuttia per päivä.8

Olen aika vakuuttunut, että juuri nämä varsinaisen ydinliiketoiminnan lisäksi tekemämme asiat ovat syy yhtiömme menestykseen Umeån yliopiston tutkimuksessa: sen sijaan, että optimoisimme vain omaa osinkovirtaamme, näemme itsemme osana koko yhteiskuntaa.

Yhteisömme

Päätän tämän kymmenvuotiskatsauksen muutamaan pääkohtaan, jotka liittyvät yhtiömme tapaan toimia ja siihen sitoutumiseemme.

Johtamiskulttuurimme eroaa hyvinkin paljon varainhoitoyhtiöiden – ja melkein minkä tahansa muunkin toimialan – perinteisistä johtamistavoista. HCP toimii systeemisesti ja dynaamisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että punaisen lankamme muodostavat yhdessä laatimamme, ajassa pysyvät arvot ja niihin pohjautuvat periaatteet, säännöt ja kannustimet. Toimintamme on niiden ohjaamaa rikasta vuorovaikutusta9: kukin voi työskennellä itseohjautuvasti, ja koko organisaatio on jatkuvan oppimisen ja kehittymisen syklissä. Systeeminen ja dynaaminen ajattelu tekee johtamisestamme ja tekemisestämme ketterää, joustavaa, ulkopuolisia iskuja kestävää ja – paradoksaalisesti – hyvinkin selkeää. Myönnettäköön, että selkeys näyttäytyy ehkä vain niille, jotka näkevät rennon ja vaivattoman työnteon taustalla vaikuttavan punaisen langan.

Meillä on terveet kannustimet. Jokaisella HCP:n vakituisell työntekijällä, jonka päivätyö liittyy sijoittamiseen, on yhteinen osa yhtiömme ansainnasta ja tappioista. Omistamme HCP:n yhdessä. Kukin voi pitää osakkeensa ajan tappiin asti tai halutessaan jättää ne aikanaan perintönä. Alan normaali käytäntö on se, että osakkaat omistavat yhtiönsä osakkeita vain aktiiviuransa ajan. Tällöin horisontti lyhenee, eli liiketoiminnassa painotetaan enemmän tämänhetkistä ansaintaa kuin yhtiön iäisyysarvoa. Me olemme samassa veneessä asiakkaidemme kanssa, emme maksimoimassa lyhytaikaista tuottoa. Tähän ”skin in the game” -teemaan sisältyy sekin, että koko yhtiömme taantumapuskuri on sijoitettu HCP Black -rahastoomme. Kyseinen rahasto on hoidettu niin, että mahdollisimman suurella todennäköisyydellä yhtiömme on toimintakykyinen myös seuraavassa mahdollisessa taantumassa tai lamassa.

Meillä viisaus ei asu johtoryhmissä. Tiedostamme, että yhtiömme kaltaisissa tietotyöläisten yhteenliittymissä paras tieto ja taito omasta vastuualueesta on vastuullisella itsellään. Tällöin yhtiön tehtäväksi jää huolehtia turvallisesta, rakentavasta ja kannustavasta työilmapiiristä ja työympäristöstä sekä resursoida kaikki vastuulliset.

Koko yhtiömme strategia – varainhoitoyhtiö, josta uskallat olla ylpeä – toteutetaan partneriryhmissä jatkuvasti ketterästi kokeillen, myös pienet epäonnistumiset sallien ja niistä oppien. Näin löydämme tiet kohti parhaiten arvoa luovia käytäntöjä. Uskomme, että tulevaisuudessakin parhaat käytännöt selviävät kokeilemalla, myös ajanjaksoina, jolloin toimintaympäristöämme kohtaavat ennalta-arvaamattomat iskut. Ketteryyttämme lisää se, että saamme ympäristömme muutoksista reaaliaikaista lisätietoa ja -ymmärrystä  #HCPSPIRIT-sateenvarjon alla tapahtuvien toimintojen ja viestinnän avulla.

Näkemyksemme on, että varmistamme tulevaisuuden menestyksemme parhaiten niin, että jokainen yhtiömme toiminto on oma itsenäistä vastuuta ja valtaa nauttiva moduulinsa, jota ohjaavat arvomme avoimuus, kumppanuus ja tehokkuus. Mikä tahansa näistä moduuleista voi tulevaisuudessa muodostua täysin ratkaisevaksi osaksi yhtiötämme ja tehdä siitä merkittävästi nykyistä suuremman.

Emme edes yritä väittää tietävämme, onko tulevaisuuden menestyksemme avain jokin nykyisistä partneriryhmistämme – ammattiurheilijat, yksityissijoittajat, instituutiot ja artistit –, integroitumisemme yhteiskuntaan tai ehkäpä silmiinpistävästi keskimääräistä enemmän tuottavat rahastomme. Tähän emme haaskaa aikaa. Sen sijaan resursoimme, innostamme ja kannustamme kaikkia vastuullisia, jotta jokaisella olisi koko ajan mahdollisimman hyvä todennäköisyys onnistua. Käytännön perusteella tiedämme, että valitsemamme organisaatiomalli ja johtamistapa tukevat onnistumistamme parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeilun kulttuuri oikeasti toimii! Voimmekin olla varsin varmoja siitä, että strategiaamme toteuttaessamme saamme yhdessä aikaan menestystä.

Partneriryhmien palvelujen kehitystyötä jatketaan vuonna 2017. Oman partneriryhmän palvelunkehittämisen lisäksi koko tiimi on mukana partneriryhmien kampanjoiden kautta HCP:n yleisen tunnettuuden parantamisessa. Tämä tapahtuu osallistumalla toimialariippumattomasti erilaisiin yhtiön arvojen mukaisiin hankkeisiin, joiden yhteinen nimittäjä on #HCPSPIRIT.

Tämä #HCPSPIRIT-toiminta on näkyvin osa yhteisöämme, ja se elää omaa, paikoin kaoottiseltakin vaikuttavaa elämäänsä. Toimintaa ohjaavat arvomme, joiden puitteissa osallistumme erilaisiin yhteistoimintamuotoihin. Ne linkittyvät rikkaalla tavalla toisiinsa luoden jaettua arvoa eri toimijoiden kesken. Kuten kaaoksessa, paikoittain sattumanvaraiselta näyttävä realiteetti onkin ajassa pysyvien sääntöjen rikasta, mutta sääntöjen ennalta määräämää vuorovaikutusta (determinististä). Kuten ympäröivässä luonnossa, myös yhtiössämme tämä vuorovaikutus on kaikkein vaikuttavin osa toimintaamme.

Helsingissä 26. toukokuuta 2017
HELSINKI CAPITAL PARTNERS

Tommi-Allekirjoitus