09/10/2017 Pasi Havia

HCP Quant syyskuu 2017 +5.28 %

HCP Quant elokuu 2017 +1.73 %
HCP Quant lokakuu 2017 +0.17 %

Syyskuu sujui HCP Quant rahaston osalta erinomaisesti. Kuukauden tuotto +5.28% oli vuoden paras tähän mennessä. Pieniin ja keskisuuriin arvoyhtiöihin maailmanlaajuisesti sijoittava ja osingot bruttomääräisesti sisältävä vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return tuotti puolestaan euroissa +3.65%. Yhdysvalloissa S&P 500 Total Return indeksin tuotto oli euroissa +2.74% ja Euroopan S&P Europe 350 Total Returnin +3.99%.

HCP Quantin alkuvuoden tuotto verrattuna vertailuindeksin tuottoon.

Rahaston sijoitusstrategia on toiminut tänä vuonna hyvin. Tuotto vuoden alusta on nyt +10.97% kun vertailuindeksin tuotto on jäänyt +2.57%:iin. Yksi syy tähän on vertailuindeksiä selvästi alhaisempi paino Pohjois-Amerikan markkinoilla. Vaikka esimerkiksi S&P 500 Total Return indeksi on noussut dollareissa +14.24% on euron voimakkaasta vahvistumisesta johtuen sen tuotto vain +2.08% euroissa mitattuna. Rahaston vertailuindeksi on puolestaan noussut dollareissa +15.18%:n edestä. Vastaavasti HCP Quant rahaston arvo on noussut vuoden alusta +24.66% dollareissa mitattuna.

Edellisinä vuosina rahaston vertailuindeksiä alhaisempi paino Pohjois-Amerikassa toimi sitä vastaan. Yhdysvaltojen arvostustaso on kuitenkin korkealla ja siksi löydän rahastoon sieltä ostettavaa yhä harvemmin. Painopiste on siirtynyt Aasiaan (51% salkusta) ja Eurooppaan (38% salkusta) jossa markkinat on edullisemmin arvostettu.

Listautumisista on viime aikoina Suomessa puhuttu paljon. Pörssiin on ollut pitkästä aikaa uusia tulijoita mikä on sinänsä ilahduttava piirre sillä aiempina vuosina ovi on käynyt lähinnä toiseen suuntaan. Tyypillisesti yhtiöitä listautuu pörssiin nousukauden aikana ja kiihtyvään tahtiin sen lähestyessä loppuaan. Tästä syystä runsas listautumisten määrä toimii kokeneelle sijoittajalle varoitusmerkkinä siitä että markkinat alkavat lähennellä huippuaan. Yhtiöiden on otollisen markkinatilanteen aikana mahdollista saada korkeampi arvostus osakkeilleen ja annissa osakkeet menevät hyvin kaupaksi. Siksi listautumisintokin on korkeimmillaan. Onkin aiheellista kysyä kannattaako sijoittajan ottaa osaa listautumisanteihin?

Jeremy Siegel kävi kirjassaan The Future for Investors: Why the Tried and the True Triumphs Over the Bold and New läpi lähes 9000 listautumisantia eli IPOa (Initial Public Offering) vuosilta 1968-2003. Mikäli sijoittaja hankki osakkeita annista oli hänen vuosituottonsa yleisesti 2-3% markkinoita heikompi. Siegelin kirjassa tuotot perustuvat osta ja pidä strategiaan jossa sijoittaja kerran osakkeen annista ostettuaan ei sitä myy. Vaikka moni listautunut yhtiö moninkertaistaa arvonsa tappiota tuottavat IPOt painavat tuoton markkinoita alemmaksi. Melkein puolet listautujista tuotti yli 10% p.a. markkinoita heikommin, yli kolmasosa yli 20% p.a. heikommin ja noin 17% listautuneista jäi yli 30% jälkeen vuosituotossa.

Jay R. Ritter Floridan yliopistosta on puolestaan kerännyt paljon tietoa listautumisista Initial Public Offerings: Updated Statistics sekä The Long-Run Performance of Initial Public Offerings papereihin. Siegelistä poiketen Ritter tutki miten tuottoon vaikuttivat eri mittaiset osakkeiden pitoajat.

Listautumisantien tuotot vuosilta 1980-2015. Lähde: Jay R. Ritter

Kolmen vuoden pitoajalle vuosina 1980-2015 IPO osakkeet antoivat 21.2% tuoton mutta jäivät markkinoista jälkeen 18.7%. Sijoittaja joka olisi jättänyt listautumisannit väliin ja ostanut osakkeita pörssistä olisi siis päässyt selvästi parempiin tuottoihin.

Keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto listautuneelle yhtiölle pörssissä oli puolestaan 18%. Tämä on huomionarvoista! Palaan tähän kohta uudestaan mutta katsotaan sitä ennen toista taulukkoa joka venyttää IPO osakkeiden pitoajan aina viiteen vuoteen saakka.

IPO osakkeiden keskimääräiset tuotot eri mittaisilla pitoajoilla vuosilta 1980-2015. Lähde: Jay R. Ritter

Viiden vuoden pitoajalla vuosituotto jää 3.3% verrokkeja heikommaksi. Ensimmäisen puolen vuoden ajan IPO yhtiöt tuottivat ryhmänä paremmin mutta sen jälkeen tuotto painui vastaavan kokoisia yhtiöitä huonommaksi. Yhdysvalloissa listautumisannin keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto oli 18% ja samankokoisia yhtiöitä parempi tuotto oli vain ensimmäisen puolen vuoden ajan.

IPO osakkeiden kumulatiiviset tuotot vuosina 1975-1984. Lähde: Jay R. Ritter

Ritterin vanhemmasta tutkimuksesta näkyy hyvin kuinka vuosina 1975-1984 IPO osakkeiden tuotot heikkenivät mitä kauemmin sijoittaja osaketta piti. Tämä näyttäisi olevan linjassa myös tuoreemman tiedon kanssa. Listautumisanteihin osallistuminen näyttäisi kannattavan vain lyhyellä aikavälillä. Tuotot alkavat rapautua markkinoihin nähden nopeasti kaupankäynnin alettua pörssissä.

Tilastollisessa mielessä parhaimman tuoton sijoittaja on saanut myytyään IPO osakkeen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Ilmiö on kansainvälinen. Loughran, Ritter ja Rydqvist ovat keränneet paperiin Initial Public Offerings: International Insights tiedot 54 eri maan keskimääräisestä IPO osakkeen ensimmäisen pörssipäivän tuotoista. Suomen osalta ensimmäinen kaupankäyntipäivä on antanut 16.9% tuoton vuosina 1971-2013.

Osa 54 maan listasta IPO osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotosta. Lähde: Loughran, Ritter & Rydqvist
Eurooppalaisten IPO yhtiöiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän keskimääräinen tuotto maittain. Lähde: Jay R. Ritter
Muiden kuin Euroopan maiden IPO yhtiöiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän keskimääräinen tuotto maittain. Lähde: Jay R. Ritter
IPO osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuoton vaihtelu Yhdysvalloissa vuosina 1980-2016. Lähde: Jay R. Ritter
IPO yhtiön edellisen vuoden myynnin määrä ja keskimääräinen ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotto Yhdysvalloissa. Lähde: Jay R. Ritter

Ritterin keräämistä tiedoista käy ilmi myös toinen tekijä joka vaikuttaa IPO yhtiön osakkeen antamaan tuottoon. Se on edellisen vuoden myynnin määrä. Pääsääntöisesti mitä pienempi myynti on ollut sitä suuremman tuoton on saanut ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä mutta toisaalta huonomman tuoton kolmen vuoden pitoajalla.

Yhteenvetona listautumisanneista voi siten todeta että ne ovat keskimäärin oivia paikkoja sijoittajalle niin sanotun pikavoiton tekemiseksi. Mikäli sijoittaja hankkii IPO yhtiön osakkeita pitkään salkkuun on taustatyöt syytä tehdä huolellisesti ettei astu miinaan. Ritterin keräämissä tiedoissa hän käyttää tasapainotettua (equal weight) salkkua IPO yhtiöiden tuottojen mittaamisessa. Tällainen salkku on käytännössä mahdotonta muodostaa. Yleensä juuri niiden yhtiöiden osakkeet nousevat rajuimmin jonka anti tulee ylimerkityksi räikeitein. Näitä osakkeita sijoittaja saa vähiten. Käytännössä eniten salkkuun päätyisi suhteessa sellaisten yhtiöiden osakkeita joiden listautuminen ei kiinnosta muita sijoittajia. Parhaimmat todennäköisyydet hyvälle pikavoitolle sijoittajalla on kun hän ottaa osaa sellaisen yhtiön antiin joka on pieni ja myy osakkeensa pois ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.

Tuottavia sijoituksia toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”Every once in a while, the market does something so stupid it takes your breath away.”
Jim Cramer
PS: Kiinnostuneille lisää hyvää IPO dataa löytyy Ritterin IPO sivulta.
HCP Quant elokuu 2017 +1.73 %
HCP Quant lokakuu 2017 +0.17 %

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *